"Arbeiten und Lieben"

29.8.05

Kommentointia rajoitettu

Valitettavasti eräs henkilö pyrkii jonon ohi jatkuvasti vastaanotolle, eilenkin yli sadalla saman sisältöisellä viestillä. Sen vuoksi jouduin sulkemaan kommentit jo kirjotetuista postauksista. Kommentoikaa siis omissa blogeissanne ellei täällä voi.

Valitan, mutta sellaista se on, kun potilaat kantavat terapiasuhteeseen lapsuuden objektisuhteissaan kokemat pettymykset. Potilaan suhtautuminen analyytikkoon onkin juuri sitä aineistoa, josta analyytikko ammentaa. Ja opii myös itsestään.

7 Comments:

At 10:25 AM, Blogger Junakohtaus said...

Mikä potilas? Mikä analyytikko?

On vittuilija ja vittuilijan uhri. Ei potilasta, ei analyytikkoa.

Panu olisi voinut käyttäytyä fiksumminkin, mutta sinä et ole mikään analyytikko eikä Panu ole sinun potilaasi.

Arvaanko oikein, että tästä hyvästä saan kohta lukea omien juttujeni repostelua?

 
At 11:56 AM, Blogger Analyytikko said...

Jaa-a, mikä sinun suhteesi juniin on? Hmmm... niin, mitä juna sinun mieleesi tuo, kun valitsit sen blogiisi?

Kuka on vittuilija ja kuka uhri, sitäkin voi kysyä. Entä itse, kumpi koet olevasi?

Miksi sinä ärsyynnyt? Miksi haluat minun "repostelevan" juttujasi?

 
At 2:56 PM, Blogger Rauno Rasanen said...

Mikäli tästä blogista jotain hyvää voi sanoa (kaikista voi!), niin nyt jos koskaan (eli taas kerran...) joudumme todella vakavasti pohtimaan kysymystä siitä, mikä osoittaa hyvää ja mikä huonoa makua blogikirjoittamisessa tai blogintekemisessä.

Muistettakoon samalla, että analyytikon oppi-isä - Ukko-Freud - rakasti hyviä vitsejä.

Freudin "naapuri" - wieniläinen kirjallisuuskriitikko/kirjailija/toimittaja/verbaalinero Karl Kraus kirjoitti, että "psykoanalyysi itse pitäisi psykoanalysoida" ja että "psykoanalyysi itse on se sairaus, jonka se väittää parantavansa."

Freud halusi kuitenkin lähes "sadomasokistisella" paatoksella lukea kaikki Krausin jutut, koska hänellä todellakin oli hauskaa niiden kanssa.

Mutta onko analyytikon suhde Panuun samantyyppinen kuin Freudin suhde Krausiin?

Ei ole. Siihen on kätkeytynyt paljon sitä samaa kostonhimoista ja provokatiivista (joskin hyvin argumentoitua ja dokumentoitua)kaunaisuutta, jota löytyy ylen määrin myös Panulta.

Mutta kuten Turistin "lootassa" kirjoitin: Panun olisi syytä muistaa vanha sananlasku: "Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan."

***
Freud ei kuitenkaan ryhtynyt "terapoimaan" Krausia kuten analyytikko Panua.
Jossain se hyvän maun raja siis kulkee.

You got it analyytikko?

Tietenkin voit sanoa, että juuri minun (kuten Panunkin) huumorintajuni se tässä petti - ei sinun.
Jos näin, niin sitten ei auta muuta kuin toteuttaa se vuosia suunnittelemani selvitystyö, jossa analysoin oman Freud-suhteeni.

Miksi arvostan hänen metapsykologiaansa ja sen yhteiskuntatieteellisiä korollaareja, ja miksi taas pidän hänen analyyttista menetelmäänsä paitsi metafyysisena, mekanistisena - myös negatiivisella tavalla holhoavana - siis rasistisena.
(Itse asiassa toin tätä aihetta esiin jo hieman aiemmin blogissani.)

Loppuun vielä "onnitteluni" menestyksekkäästä "blogimyyntiartikkelista."
Ilmeisen laskelmoitua toimintaa, sillä lähes kaikki ihmisethän ovat "perverssin" kiinnostuneita juoruista, sensaatioista ja skandaaleista (jos skandaaleja nykyaikana enää edes tunnetaan - sensaatioitahan ne ovat...).

Analysoipa analyytikko tuotakin ilmiötä jossain vaiheessa.

***
(Vien tämän kommentin ensin varmuuden(kin) vuoksi omaan blogiini.)

 
At 3:22 PM, Blogger Junakohtaus said...

Ärsyynnyn siksi, että olet matalamielinen ja ilkeä.

Enempää en koe tarvetta avautua.

 
At 5:57 PM, Blogger Wilhelmiina said...

Jos, niin kuin on viisaasti sanottu, kaikkia blogeja tulee lukea fiktiona eikä suorana faktuaalisena kuvauksena kirjoittajansa elämästä, miksi olisi loukkaus arvioida näitä fiktiivisiä sepustuksia psykoanalyysin kannalta? Kenen nilkkaan osui fiktion pilkka - ja miksi?

Mitä jos analyytikko arvioisi vaikkapa satunnaisesti valittuja proosaromaaneja kirjaston hyllystä? Loukkaisiko tämä teosten kirjoittajia? Vai olisiko niin, että tämä olisikin vain kivaa huvia kaikille lukijoilleen?

 
At 6:00 PM, Blogger Wilhelmiina said...

Ja miksi fiktiivinen analyytikko olisi uhka - kenellekään?

 
At 7:27 PM, Blogger Rauno Rasanen said...

Wilhelmiina. I have a serious question for you.

Jos blogit ovat "pelkkää" fiktiota, niin ovatko ne samalla myös moraalin, lain, hyvien journalististen tapojen jne. ulkopuolella.

Please tell me...

***
Tämä on kieltämättä kinkkinen kskustelunaihe, koska Panu itse harjoittaa rankimman luokan provokaatiota.

Mutta sinun logiikkasi mukaan myös häntä - kuten blogianalyytikkoakin - pitäisi ilmeisesti lukea "fiktiona" eikä teksteistään ja argumenteistaan vastuullisina agentteina.

Jos pitää, niin silloin bloggaus muuttuu kokonaan ikäänkuin kirjailijoitten ja runoilijoitten mielipide-hautausmaaksi, jota kenenkään ei tarvitse ottaa millään tavalla vakavasti.

Bloggajat kategorisoidaan silloin yksinomaan sanoilla snobbaileviksi hörhöiksi, joiden uskottavuus (joka suhteessa) lähenee nollaa.
(Vastustan!)

Blogeja ei siis lainkaan tarvitsisi pitää myös! vakakavasti otettavana kirjoitteluna, koska ne ovat tavallaan "hallusinatorista" sekoilua.

Ei kuulosta uskottavalta eikä edes kirjallis-esteettisesti puolustettavalta.

Blogit ovat fiktion ja faktan välillä liikkuvia mielleyhtymiä. Siten myös bloggari kuuluu moraalin piiriin eikä jonnekin unimaailmaan...

 

<< Home